Joulun taikaa ja lyhytkurssien lumoa

Turun kristillisellä opistolla järjestetään monia mielenkiintoisia lyhytkursseja. Aivan ovella on jo perinteinen joulunvietto opistolla. Kysyin opiston koulutussuunnittelijalta, erityisopettaja Anna Kaisa Siltaselta, mistä idea tuli ja miten hän keksi ottaa perheenkin mukaan siihen.

”Opistolla on järjestetty joulunviettoja jo parikymmentä vuotta. Olen ollut perheeni kanssa kaksi kertaa aikaisemminkin vetämässä joulunviettoa 2000-luvun alussa. Silloin meitä oli vähemmän ja lapset olivat pieniä. Nyt on mukava tulla mukaan nuorten ja aikuisten lasten sekä heidän lastensa kanssa. Viime vuosina joulunvietto on ollut suosittu ikäihmisten keskuudessa. Olisi mukavaa, jos perheetkin lähtisivät mukaan yhteiseen joulunviettoon. Myös teinit ovat lämpimästi tervetulleita. Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää joulua yhdessä mahtavien, valmiiksi katettujen pöytien ääressä hyvässä seurassa! Tässä on myös hyvä mahdollisuus osallistua esimerkiksi joulurauhan julistukseen ihan paikan päällä”, Anna Kaisa Siltanen kertoo.

Joulun ajaksi opiston juhlasali saa värikkään ilmeen.

Myös kirkkopolku-taidekasvatusmenetelmä kuulostaa kiehtovalta. Onko tällaista tehty jossain joskus aikaisemminkin?

Kirkkopolku-menetelmä on suunniteltu koulujen ja päiväkotien ja seurakunnan väliseksi yhteistyömenetelmäksi. Menetelmä perustuu TaiT Marjo Räsäsen kokemuksellisen taideoppimisen malliin ja perusajatuksena on tutustua katsomusaiheisiin ja kulttuurihistoriaan lähikirkon taiteen avulla.

”Kirkkopolku on kehittämäni taidekasvatusmenetelmä, minkä olen nyt tuotteistanut opiston kurssiksi. Haaveenani on, että menetelmä leviäisi ympäri Suomen ja laajenisi myös varhaiskasvatuksen puolelle. Tässä on vastaus katsomuskasvatuksen kysymyksiin. Uskontoidentiteetin vahvistamista me kristityt hiukan tarvitsemme”, Siltanen pohtii.

Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto myönsi viime vuonna Arkkipooki-palkinnon Kirkkopolku-taidekasvatushankkeelle Salon seurakunnassa. Arkkipooki -palkinto voidaan myöntää ansiokkaasta ja innovatiivisesta työstä kirkon, hiippakuntien, seurakuntien tai niiden jäsenten hyväksi.

Anna Kaisa Siltanen esittelemässä Christer Åbergin maalausten symboliikkaa.

Sketsit käyttöön on myös kiva idea. Uskonto on iloinen asia, ei sen tarvitse olla ryppyotsaista meininkiä.

”Sketsi-kurssin takana on Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyöntekijät, jotka ovat kyllästyneet vuodesta toiseen toistuviin riparisketseihin. He haluavat kannustaa nuoria tekemään uusia sketsejä ja muutoinkin ilmaisemaan itseään huumorin avulla. Tänä päivänä on myös erityisen tärkeää keskustella siitä, millainen huumori on hyvän maun mukaista eikä loukkaa muita ihmisiä”, Siltanen toteaa.

Sketsikurssilla päästiin myös suunnittelemaan meemejä.

Pitäisikö kristillisyyden näkyä opistolla enemmänkin?

”Kristilllisyys on itselleni aina ollut aika arkista ja näkynyt nimenomaan lähimmäisten kohtaamisena. Opiston ideologian mukaan kaikki kampukselle saapuvat ovat opiston ystäviä ja puhumme opistoperheestä. Tämä kaikki on edelleen olemassa, mutta rohkeammin voisimme tuoda esiin, että tapamme kohdata lähimmäisemme perustuu arvo-ja aatetaustaamme. Minusta tuntuu, että mekin olemme vähän arkoja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Siltanen tuumii.

Tutustu tästä opiston tuleviin lyhytkursseihin!

Teksti: Mika Lamminpää
Kuvat: Anna Kaisa Siltanen, Janne Peltonen, meemikurssin osallistujat