You are currently viewing Terveisiä Tanskasta / Laura

Terveisiä Tanskasta / Laura

Erasmus+-hanke tarjosi minulle mahdollisuuden kurkistaa Tanskanmaalle, Kööpenhaminan vilskeeseen. Tutustuin vierailuni aikana uudenkarheaan yhtenäiskouluun, jossa oppiminen rakentuu pbl-metodiin, sekä aikuiskoulutuskeskukseen, jossa muun muassa annetaan tukea oppimiseen lukivaikeuksista kärsiville. Sovittuna oli myös vierailla englanninkielisessä päiväkodissa, josta oli tarkoitus saada yhteistyökumppani omien opiskelijoidemme työssäoppimistarpeisiin. Tuo vierailu peruuntui ikävä kyllä juuri ennen tapaamista.

Kööpenhamina on tunnettu modernista rakennusarkkitehtuurista.

Vierailuni tavoitteet olivat kahdenlaiset: toisaalta ne palvelivat omaa ammatillista kehittymistäni kielten ja yhteiskuntaopin opettajana. Ruotsia opettavalle Pohjoismaiden ja niiden kulttuurien tuntemus on osa ammattitaitoa. Itselleni Tanska on jäänyt melko vieraaksi Legolandia lukuun ottamatta. Oli yllättävää kuulla, että Tanskassa kaikki lukivaikeuksista kärsivät, diagnoosin saaneilla on oikeus maksuttomaan tukeen ongelmien selättämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. ohjelmia, jotka seuraavat mukana myös työelämässä.  Parasta antia minulle oli Suomen ja Tanskan koulumaailmojen vertailu ja yhteiskunnallisista asioista keskusteleminen. Eroja on, mutta myös yhtäläisyyksiä.

Tanskalaiset isäntäni Morten ja Charlotte ottivat minut vastaan mutkattomasti. Vastauksen saaminen sähköposteihin kesti aluksi yllättävän pitkään, mutta sitten asiat etenivät jouhevasti.  Paikan päällä vastaanotto oli luonteva, ystävällinen ja hyvin epämuodollinen. Kuten mielestäni meidän opistollammekin! On kiva tuntea itsensä tervetulleeksi. Yleisvaikutelmani tanskalaisesta työkulttuurista vastaa aika lailla suomalaista: kiire on, aina ja kaikilla, mutta työt hoidetaan asianmukaisesti, tehokkaasti ja ammattimaisesti.

Læringshus Nærheden: avoimia tiloja, amfiteattereita ja aktiviteetteja.

Mitä Tanskaan ja Kööpenhaminaan tulee, mieleen jäivät erityisesti kaunis, historiallinen keskusta-alue ja toisaalta moderni rakennusarkkitehtuuri, polkupyörät, kalapitoiset ravintoloiden ruokalistat sekä kallis hintataso. Marraskuisen Kööpenhaminan kaupoissa ja kaduilla loistivat jo jouluvalot ja kojuissa tarjoiltiin kuumaa glögiä. Mikä tuli tarpeeseen, sillä viima oli kylmä. Suomalaiselle ehkä outoa oli yllättävänkin toisenlainen ruokakulttuuri: tuntui, että lounas kuitataan usein leivällä. Tanskalainen erikoisuus on smørrebrød, kerrosleipä erilaisilla täytteillä. Lounaalla runsaampi kuin aamulla. Ja lounasaika jatkui jopa iltapäiväneljään. Minkä jälkeen viideltä alkoi illallinen.

Opiskelija- tai asiantuntijavaihto antaa osallistujalle mahdollisuuden päästä sisälle yhteiskuntaan. Turistimatkalla katsot nähtävyyksiä ja elämänmenoa ulkopuolisena. Vaihdossa pääset osalliseksi. Osallisuus tuo mielestäni vierailulle, vaikka lyhyellekin, erilaisen ulottuvuuden. Kuulut joukkoon, ja pystyt jakamaan arjen asioita paikallisten kanssa. Vapaa-aikana ehdit katsella nähtävyyksiä, kuten minäkin tein. Ja todennäköisesti saat vielä sisäpiirin vinkkejä paikallisilta! Siinä missä tutustut uuteen maahan ja kulttuuriin, saat myöskin itse kertoa omasta maastasi ja kulttuuristasi muille. Parhaassa tapauksessa matkalta jää muistoksi hyviä ystäviä, joiden luokse voit palata vielä vuosien jälkeenkin. Ystävyyskään ei tunne rajoja.

Vesi on lähellä kaupungin keskustassa.

Miten tämän kaiken voisi tiivistää? Ehkä pariin tuttuun sanontaan: Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Reissuun on kiva lähteä, mutta vielä kivampi sieltä on palata. Joskus on mentävä kauas nähdäkseen hyvin lähelle. Ja sitten toinen, vähän ajan kuluttua: Nälkä kasvaa syödessä. Mihin seuraavaksi? Maailma on mahdollisuuksia täynnä…

Teksti ja kuvat: Laura Hillgren